Minä olen mietiskellyt

Minä luulen, että voidakseen ymmärtää olevansa maailman paras on ensin nähtävä ja tunnustettava, että siskoni on sitä, että ystäväni on sitä - niin, että jopa pahin viholliseni, jos hänet aivan rehellisesti suostun näkemään, on maailman paras. Eikö tämä ole juuri se oivallus, joka tekee ystävistä vihollisia ja vihollisista ystäviä siitä yksinkertaisesta syystä, että kun jonkun toisen parhaus tuntuu vähentävän omaa parhauttani, on huomattavasti helpompi rakastaa sitä jota vihaa kuin vihata sitä jota rakastaa?

Minä luulen silti, että vaikka näkeminen on vaikeaa, se on ainoa tie sen ymmärtämiseen, että minäkin olen maailman paras. Kun näkee kaikki nuo maailman parhaat ympärillään, onhan jo kohtuutonta ironiaa ja kaiken loogisen logiikan vastaista ylläpitää käsitystä itsestäni maailman ainoana ei-parhaana yksilönä. Logiikka on kuitenkin vain kääntöpuoli siitä ihmeellisestä tosiasiasta, että kaikki me maailman parhaat olemme maailman parhaita omana itsenämme.

Minä toivon, että tämä kateellisen ja itseään syrjivän mielenlaadun perusdilemma jalostuu minunkin elämässäni yhä enemmän oman erityisen tarinani tunnustamiseen ja muiden tarinoiden mykistyneeseen ihmettelyyn. Kai se on ainoa tapa hengittää tätä samaa ilmaa, jota kuitenkin kaikki hengitämme.

Rakkaudella,

Kössi