Ihana tunne, kun osaa matikkaa! Saimme palautettaviksi tehtäviksi kahden edellisen kevään preliminäärikokeet kirjoituksiin valmentautumiseksi, ja minä olen osannut tehdä jo seitsemän ensimmäistä tehtävää ihan itse!! On niin ihanaa, kun osaa taas jotain...
Ja suuri kiitos kuuluu uskolliselle ystävälle MAOLille, joka on seissyt rinnallani niin myötä- kuin vastoinkäymisissä koko tämän kahden ja puolen vuoden taipaleen ajan. Häneltä olen ehkä oppinut enemmän kuin keneltäkään opettajalta näännyttävän urani aikana. Juuri tarpeeksi kärsivällinen, johdonmukaisista johdonmukaisin eikä pilaa oivaltamisen riemua.
En ikinä olisi saanut ryömittyä mafy-suota tännekään asti ilman tuota rakasta kumppania!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti